Emilia Palosen tutkijatohtoriprojektin tematiikkaan pohjaava luento pohtii miten skandaaleilla politikoidaan julkisen tilan ja arkkitehtuurin skandaalien kautta. Skandaaleilla voi olla oma roolinsa myös poliittisessa rajanvedossa ja identifiointiprosesseissa.

Ideologia- ja diskurssianalyysin tohtori Emilia Palonen on opiskellut Englannissa ensin Itä-Eurooopan tutkimusta ja sitten jälkistrukturalistista politiikan teoriaa ja metodologiaa. Hänen väitöskirjatyönsä (2006) käsitteli Unkarin kahtiajakautunutta politiikan kenttää. Palosen tutkimusintresseihin ja -kohteisiin kuuluvat kaupunkitilan ja muistamisen politiikka, identiteetit/samaistuminen, yhteisönrakennus ja poliittiset rajat. Hän on tutkimuksissaan käsitellut muistomerkkejä ja kadunnimiä, arkkitehtuuria, poliittis-symbolisia tiloja, poliittista retoriikkaa sekä muun muassa kulttuuripääkaupunkeja ja eurooppalaisuutta. Hänen kolmen eurooppalaisen pääkaupungin poliittis-symbolisesti merkittäviä tiloja käsittelevä vuoden mittainen tutkijatohtoriprojektinsa sai Suomen Kulttuurirahaston rahoituksen vuonna 2008. Vapaa-ajallaan Palonen on Ydin-lehden päätoimittaja.

Juri Mykkäsen luennossa käsitellään skandaaleja oleellisena osana politiikan rationaalisuuden tuottamista. Skandaaleissa politiikan irrationaalinen aspekti alistetaan julkiseen analyysiin, jossa se "manataan" pois. Ilman käsitystä politiikan rationaalisuudesta tuntemamme edustuksellisen demokratian järjestelmä ei voisi olla olemassa.

FT, dos. Juri Mykkänen on tutkijakollegiumin alumni, joka on keskittynyt erityisesti poliittisen kommunikaation kysymyksiin. Tällä hetkellä hän työskentelee valtio-opin yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa.

Luennossa pohditaan peittämisen ja paljastamisen politiikkaa länsimaisessa kuvastossa. Pohdinnan taustalla ovat nk. islamilaisen hunnun herättämät negatiiviset reaktiot eri puolilla Eurooppaa ja kysymys naisen vartalon läsnäolosta julkisessa tilassa. Onko nainen joka peittää vartalonsa yhtä vaarallinen kuin nainen joka paljastaa sen? Luennossa käsitellään taitelija Rosa Liksomin teosta Finlandia, joka tuo afgaani-burkan suomalaiseen luontoon. Voiko burkaan suhtautua neutraalisti vai onko se uhka länsimaiselle vapaudelle?